Maaseudulla väestönsuojelun tarve oli toisenlainen kuin kaupungeissa, joissa varauduttiin laajoihin pommituksiin ja jopa kaasuhyökkäyksiin. Vaikka ilmapommitukset kohdistuivat pääasiassa taajamiin, sodan uhka ulottui myös maaseudulle. Talvisodan aikana Yläneelle pudotettiin pommeja, mutta ne eivät aiheuttaneet merkittävää tuhoa. Pommikoneita lensi kuitenkin usein alueen yli, ja ilmahälytyksiä annettiin toistuvasti. Turun pommitukset kuuluivat Yläneelle asti, ja taivaanranta hehkui ajoittain tulipalojen punaisena. Helmikuussa 1944 kirkonkylän kansakoulun… Lue lisää: VÄESTÖNSUOJELU

Suomeen perustettiin kansanhuoltoministeriö syyskuussa 1939. Sen toimesta aloitettiin elintarvikkeiden ja myöhemmin myös muutamien kriittisten tavaroiden säännöstely. Poltto- ja voiteluaineiden, sokerin ja kahvin ostot tulivat luvanvaraisiksi syksyllä -39, jo ennen tavisodan alkua. Enimmillään ihmisillä oli 51 erilaista ostokorttia, yhteensä kortteja painatettiin n.780 miljoonaa kappaletta ja kansanhuoltoministeriön palkkalistoilla oli yli 7000 toimihenkilöä. Ostokorteilla sai kukin iästä ja työpanoksestaan riippuvan määrän elintarvikkeiden hankintalupia.… Lue lisää: MUSTA PÖRSSI JA ELINTARVIKKEIDEN LUOVUTUS SUKULAISILLE

HEVOSTEN LUOVUTUS SOTIIN Hevosvetoinen armeijaViimeisenä rauhan vuonna maassamme oli noin 380 000 hevosta. Hevosten tarve maassa oli siis suuri ja Suomen puolustamiseen tarvittiin huomattavan suuri määrä hevosia. Talvisodassa määrävahvuuden mukaan jokaisessa kenttätykistörykmentissä oli 1 300 hevosta. Järeää kenttätykkiä tarvittiin vetämään kuusi, jopa kahdeksan hevosta. Jalkaväkirykmentissä oli 500 hevosta ja jalkaväkipataljoonassa sata hevosta. Kun esimerkiksi kenttätykistörykmentissä oli 2300 miestä ja mainitut… Lue lisää: MAANVILJELIJÖIDEN LUOVUTUSVELVOLLISUUKSIA ARMEIJALLE